Unia

Kehoni on ruma ja lihonnut. Jalkani ovat rupiset ja täynnä raskausarpia, myös sääret. Selkäni on täynnä suuria raskausarpia, jotka ovat kipeitä ja enemmän makuuhaavamaisia, kuin raskausarpimaisia.

Tulkinta: 

Raskausarvet voivat viitata siihen, että olen jättänyt omat tarpeeni taka-alalle ja toimin liiaksi muiden odotusten mukaan. Oma keho voi viitata käsitykseeni itsestä, oman arvon tunnosta ja itsetunnosta, itsekunnioituksesta, itseluottamuksesta.

Koska kehoni oli unessa epämiellyttävä, arpinen eikä tuntunut omalta, lienee kyseesä jokin itsetunnon sekä oman arvon tunnon puutostila. En mielestäni elä juuri nyt erityisen paljon muiden odotusten mukaisesti, vaan päinvastoin pyrin juuritekemään OMAT ratkaisuni. Kenties uni peilasi niitä tuntoja, joita viimeiseksi koin ennen nukkumaanmenoa? Katselin omaa vartaloa peilistä enkä ollut erityisen tyytyväinen näkemääni. Minun pitäisi opetella olemaan tyytyväisdempi omaan kehooni. Enimmäkseen olen tyytyväinen; iloitsen siitä, mitä se on saanut aikaan ja miten se yhäkin ruokkii vauvani. Olen iloinen sen elinvomaisuudesta <3 Mutten ole iloinen sen ulkomuodosta.

Seuraavassa unessa hoivaan vauvaa. Vauva on omani. Olen kai jossain tapahtumassa, koska ihmisiä on paljon, kenties jotain tuttujani, koska he tuntevat minut. Joku muu ottaa vauvani hoitaakseen, mutta mielestäni hän hoitaavauvaa väärin. Olen täysin pöyristynyt, kun kuulen, että muut antaisivat vauvan maistaa alkoholia sormenpäästä. Huudan vihaisesti ja vaadin vauvani takaisin. Muut pyörittelevät silmiään, että mikä tosikko minä oikein olen, kyllähän vauva nyt vähän voi valkoviiniä maistaa.

Vauva on puettu liian vähiin vaatteisiin, vaikka on kylmä. Lepertelen vauvalle ja koetan sulkea hänet omien vaatteideni sisään, ettei vauvan tule kylmä.

Saan myös toisen vauvan, jolla on tumma pitkä tukka ja joka on olemukseltaan todella terhakas, suorastaan hyperaktiivinen. Tuumin, että tämä on vissiin se Ilmari. Joku kysyy, minkä kokoinen se oli syntyessään enkä minä muista. En oikein tunne sitä omakseni samalla tavoin, kuin toista vauvaa, joka on selkeästi minun. Yritän kuitenkin parhaani mukaan hoitaa sitä. 

Jostain syystä Ilmarivauva joutuu jonkun muun huomaan johonkin purjelaivaan. Suuri mustekala upottaa laivan merellä. "Jaaha, Kraken" sanon. Suren hetken sitä, milta Ilmarista on mahtanut tuntua kun on joutunut hukkumaan, mutta toisaalta tuumin, että "ei se minun lempivauvani ollutkaan". Onneksi oma vauvani on minulla ja elossa.

Tulkinta:

Vauva unessa voi viitata ominaisuuksiin meissä itsessämme, kuten viattomuus, lämpö, uusi alku, avuttomuus, puhtaus, haavoittuvuus jne..

Tulkitsisin untani siten, että "oma vauva" kuvasti ominaisuuksia, joita minussa on, jotka ovat syvintä minua ja sitä, miten minun tulisi vaalia ja hoitaa niitä, eikä antaa niiden tulla vahingoitetuksi. Ilmarivauva taas kenties kuvastaisi sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät pohjaudu siihen, mitä minä olen, vaan siihen, mitä minun tulisi odotusten mukaan olla. Ne eivät tunnu omilta. Kun Ilmarivauva hukkuu purjelaivan mukana, en ole erityisen pahoillani, koska ne ominaisuuden eivät koskaan olleet minua.

Kaiken pohjalla tietysti itsensä hyväksyntä. Hyväksi itsesi sellaisena kuin olet ja vaali ominaisuuksiasi. Olet ainutlaatuinen ja hyvä sellaisena.